Elokuinen tervehdys kaikille blogini seuraajille,
Päiväni kuluivat kuin usvassa vauvelia hoitaen, joskus puhelimeni pirahti ja odotan teidän soittojanne. Vauveli myös valvoi yöllä ja imetysvelvollisuudet kutsuivat. Päivällä kävimme varovaisella vaunulenkillä, minä, tikkini ja vauva. Kotosalla pysähdyin oikein miettimään elämän sattumanvaraisuutta.
Ihastuminen ihanaan astrologiin, jolle olin vain ohimenevä romanssi, muutti elämän suuntaani pysyvästi. Unohtuneet pillerit koituivat ihanaksi kohtaloksi, kun tapasin komean mieheni metsälenkillä, ja niinkuin fingerporissakin sanotaan ajauduimme panosta parisuhteeseen. Ehkä minun olikin aika hieman hiljentää tahtia blogini alkuvaiheen menosta, jolloin miestä miehen perään kaatui tasaista tahtia.
Nyt olimme iki-ihana pikku perhe. Väläyksen pimeämmästä puolestani toivat mieleen satunnaiset puhelut, jotka toivat piristystä vauvanhajuiseen arkeeni. Soittelehan ja piristä minua,
terveisin Marilyn.
