Fantasia, hormonihöyry, sairaala

Prinsessa

Ruusuinen tervehdys sinulle, blogini seuraaja,

Olin viime postauksessa niin hormonihöyryissä, etten muistanut kertoa kumpaa sukupuolta meidän vauvamme olikaan. Kyllä, hän oli varmasti maailman ihanin ja suloisin prinsessa, jolta kilvan etsimme omia piirteitämme.

Kätilö palautti minut maanpinnalle tokaisemalla, että tuota pimpslooraa hän ei ainakaan ompele, vaan jättää sen homman lääkärille, on se sen verran pahasti revennyt. Kerkesin hihkaista että ei se järvi soutamalla kulu, mikä aiheutti muissa pientä hilpeyttä. Mieheni vain mainitsi minulle, että onneksi en näe miltä se nyt näyttää. Kärsimys ei suinkaan loppunut vauvan ulos tulemiseen. Nuori naislääkäri lähestyi minua ison neulan kanssa, ja minä kiljuin joka kerta kun hän koski minuun. Vanhempi lääkäri suhautti puudutetta pimpsaani, ja se vasta kirvelikin. Välilihanikin oli leikattu, mutta se tuntui epiduraalin johdosta pelkästään terävältä, mutta kivuttomalta, aivan kuin paperia olisi leikattu.

Vauva tuhisi rinnallani ison sairaalapaidan alla, mieheni halaili kilvan meitä kumpaakin. Kaikesta onnesta ja hormoonihöyryistä huolimatta mielessäni kävi milloin voin harrastaa seksiä seuraavaksi.

Puhelinseksiä voin harrastaa kuitenkin, soittelemisiin Marilyn